Noniiin
ehkä nytten tajuan enemmän
mitä kirjoitan en tässä päivällä :p
mjuu minulla on kauhea
ikävä yhtä henkilöä ja en saa häntä
mitenkään pois päästäni
vaikka kuinka yritän ..
En ymmärrä olimme melkeen 5kk
näkemättä ja kun näin hänet tässä
pe/la niin olin onnellinen
olin niin iloinen että sain olla
hänen lähellä
unohdin melkein kaiken muun
kun olin hänen kanssaan
en ymmärrä miten hän saa pääni niin
sekaisin ja tälleen.
eilinenki meni siinä että ikävöin
ja sen takia en halunnut olla erään
toisen lähellä
ollenkaan..
Se mitä perjantaina tapahtui en kadu
ollenkaan, oon tyylii vaa onnelline
vaik se tapahtu.
Kaikki ajatukset vaa harhailee sen
ihmisen ympärillä nyt ja lagaan
jtn ihan omaa
ja jäädyn ihan kunnolla välillä
se on outoa.
Se ihminen kummiski joskus
oli niin ääliö tekojensa
takia mutta
kummiski ku saan olla sen lähel
nii oon onnelline
enkä haluis mennä pois sen luota
huoh.
haluun perjantain takas!
Ikävä...
ei näin pitäis olla mut se vaan on ja se on
outoa koska onhan
mulla mies
mut must tuntuu et kaipaan
vaan sitä vapautta ja
erästä toista henkilöä josta olen
tässä puhunut. ou daamn
mun pää ajattelee liikaa sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti